Taiteen käsitys on nykyisin huomattavasti laajempi kuin katutaiteen alkuaikoina, jolloin kysymys siitä, onko kyseinen seiniin piirtely taidetta, tuntui relevantimmalta kuin nykyisin. Termin käsite on muovaantunut ajan mukaan ja nykyisin taiteena pidetään monia asioita, joita ei aiemmin tunnustettu sen piiriin.

Katutaide yhdistetään usein graffiteihin, mutta se käsittää myös muita ilmiöitä, kuten tarrataiteen, videoinstallaatiot kaupungeissa, katutaideteokset ja julistetaideteokset. Näistä tunnetuin on kuitenkin graffititaide, sillä se toi katutaiteen esille niin maailmalla kuin Suomessakin. Tällä muodolla on maassamme melko lyhyt historia, sillä se rantautui tänne vahvasti vasta 80-luvulla, jolloin suurin osa kansalaisista kauhisteli alikulkutunneleihin ja seiniin ilmestyneitä töherryksiä. Monet taiteilijatkin pitävät alan alkuaikoina töhertelynä, sillä spraypurkein varustautuneet eivät usein olleet kiinnostuneita taiteen tekemisestä, vaan lähinnä huomion hakemisesta.

2000-luvulla katutaiteesta on tullut hyväksytty muoto, joka kelpaa esiteltäväksi myös museoihin. Taiteen tilat ovat muuttuneet eikä sen arvoa rajaa enää paikka – taideteos talon seinällä koetaan yhtä arvokkaaksi kuin näyttelyyn aseteltu teos. Maailmalla katutaidetta on myyty tunnetuissa gallerioissa jo vuosikymmeniä, mutta esimerkiksi Suomessa alaa on pidetty anarkismin ilmentymismuotona aina näihin päiviin asti.

Osa taiteilijoista toki pohtii, kuinka katutaiteen käy, kun se astuu kaduilta salonkeihin – menettääkö se osan alkuvoimaista ilmaisuaan, joka kumpuaa katujen voimasta, tavasta ottaa tila haltuun ja rajojen rikkomisesta. Katutaide on kuitenkin vahvasti osana nykytaidetta ja sen tiimoilta on nähty näyttelyitä Kiasmassa, HAM:ssa ja Vantaan taidemuseossa, joka muuttui vuonna 2016 Artsiksi erikoistuen performansseihin, graffiteihin ja katutaiteeseen.

Ympäristötaide – taidetta siellä, missä et sitä odottanut

Ympäristötaide käsittää luonteeltaan monia erilaisia ilmaisumuotoja ja sen tärkein rajaus onkin taideteoksen paikka. Se on sijoitettu luontoon tai rakennettuun kohteeseen – usein teos on väliaikainen, mutta sen kesto vaihtelee hyvin paljon. Kyseessä voi olla esimerkiksi patsas, mutta myös tapahtuma.

Ympäristötaide jakaantuu tilataiteeseen, maataiteeseen ja yhteisötaiteeseen. Näistä jälkimmäinen on taiteilijan toteuttama projekti tietyn yhteisön kanssa ja sen tarkoitus on yleensä tuoda kommuunia ja sen asiaa esille. Ympäristötaiteella on vahvasti puhutteleva vaikutus, sillä se ilmestyy usein katsojan eteen arvaamatta. Muoto voi puhutella monin tavoin, kuten muistuttamalla luonnon kuormittamisesta, paikan ainutlaatuisuudesta tai jopa liikenteen turvallisuudesta. Ympäristötaidetta tuetaan valtion ja kunnan puolesta, osassa hankkeista on takana myös yksityisrahoitus.

Erilaiset taideteokset koristavat tiestöä. Teiden varsille on aseteltu patsaita tai esimerkiksi liittymiä on koristeltu valoteoksin. Erityisesti talviaikaan ne toimivat liikenneturvallisuuden puolesta ja myös maiseman kaunistajina, usein ne liittyvät jollain tavalla alueeseen ja sen kulttuuriperintöön. Ympäristötaidetta sitovat tietyt säännöt ja niiden pitää sopia paikkaan niin, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita liikenteessä.

Taide muuttuu ja kehittyy

Katutaide oli aiemmin häiriköivien teinien sottailua, jota piiloteltiin kaupungin puhdistusoperaatioilla. Maailmalla erilaiset seinämaalaukset ja katutaideteokset ovat vallanneet alueita jo vuosikausia. Viime aikoina niitä on nähty myös Suomessa, sillä ilmapiiri alkaa olla otollinen taiteen uudelle askeleelle eteenpäin. Graffititaiteilijat ovat nykyisin todellakin artisteja eikä touhuun liity enää entisaikojen hämäräperäistä salassa maalailua.

Monet taitelijat toivovatkin graffititaiteelle hyväksyntää ja uskovat lopunkin töhertelyn päättyvän, jos ammattilaisille annetaan mahdollisuus tuoda taideteoksiaan näytille seinille, joita töhertelijät tuhrivat. Ammattitaitoisen graffitin päälle on suurempi kynnys alkaa sotkea ja sen myötä moni harmaa ja synkkä katumaisema saa uutta väriä ja ilmaisun kautta myös ajattelun aihetta. Graffititaide onkin tullut askeleita lähemmäs ympäristötaidetta, joka on aina kuulunut hyväksyttyjen taiteenmuotojen piiriin – nämä kaksi alaa vain ovat ponnistaneet alkuun erilaisista lähtökohdista.