EU lanseerasi vuonna 1985 silloisen Kreikan kulttuuriministerin aloitteesta projektin, joka on käytössä edelleen. Sen mukaan Euroopassa valitaan vuosittain kaksi kaupunkia kulttuuripääkaupunkiprojektiin, valinta tehdään Brysselissä hakemusten perusteella.

Yksi tärkeimpiä asioita on prosessiin hakeminen, sillä se saa usein aikaan vilkasta keskustelua ja pohdintaa liittyen kaupungin kulttuuriin, joka saattaa monesti jäädä valtuustoissakin muiden kiireellisten asioiden jalkoihin. Hakemukseen on kirjattava kaikki mahdollinen liittyen paikan kulttuuriarvoon ja se laittaa näkemään mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei olla aiemmin nähty. Hakemusta varten pohditaan esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Millaiset mahdollisuudet kaupungilla on järjestää kulttuuritapahtumia tilojen puitteissa?
  • Paljonko budjetista on mahdollista lohkaista vanhojen tilojen elvyttämiseen ja mahdollisesti uusien kulttuurimekkojen rakentamiseen?
  • Mitä kulttuuri oikeastaan onkaan kyseisessä kaupungissa?
  • Mitä hyvää kaupungissa on kulttuuritapahtumien näkökulmasta ja mitä puutteita on havaittavissa?
  • Mikä on kaupungin ainutkertaisuus kulttuurillisesti ja kuinka sitä on mahdollista kehittää?

Hakemuksen jälkeen odotellaan tuloksia ja jos kaupunki hyväksytään kulttuuripääkaupunkien joukkoon, on edessä vuoden mittainen prosessi, jonka on tarkoitus tuoda sen kulttuuria tutuksi niin asukkaille kuin matkailijoillekin. Suomessa kulttuurikaupunkeja ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku vuonna 2011. Vastuullisessa tehtävässä toimiminen edistää alueen kulttuuritarjonnan lisääntymistä, matkailijoiden määrä lisääntyy ja sosioekonominen toiminta saa lisää tukea.

Kulttuuria kaikille

Kulttuuripääkaupunkina toimiminen on tärkeä asia, sillä sen kautta kaupunkilaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua lukuisiin tapahtumiin ja hyötyä esimerkiksi yrittäjinä näkyvyydestä. Itse kaupungille titteli on matkailuvaltti, joka oikein käytettynä poimii lisäprojekteja vielä vuoden jälkeenkin.

Itse juhlavuotta edeltää useamman vuoden valmistelujakso, jonka aikana tapahtumat ja tilat sekä mahdolliset rakennusprojektit suunnitellaan tarkasti. Kyseessä on pitkä projekti, jonka on tarkoitus tähdätä juhlavuoteen, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Alussa se käynnistyi tarpeesta vahvistaa yhteistä identiteettiä kulttuurillisesti, mutta nykyisin sen taloudelliset tavoitteet on jo tunnustettu ja se pyrkiikin toimimaan kulttuurisillan lisäksi vetoapuna paikallisille yrittäjille ja kulttuurialan toimijoille. Suuri kokonaisuus vahvistaa paikallisia verkostoja ja sen avulla voi solmia monia tulevaisuudessakin hyödyllisiä suhteita.

Kulttuuripääkaupunkihanke on myös muistutus taiteen tärkeydestä. Sen voima on merkittävä niin ihmisten yhdistäjänä kuin myös ilmaisuvapauden puolestapuhujana. Taiteen avulla voidaan käsitellä ja kehittää asioita, jotka muuten jäävät unohduksiin. Tulkinnat ja havainnot kutsuvat sen äärelle kyseisen hankkeen avulla kaikki kansalaiset ja muistuttavat siitä, että taiteen tulee päästä ihmisten ilmoille ahtaista ja tunkkaisista museosaleista, joihin kaikki eivät koe helpoksi astella sisään. Hanke onkin erinomainen tapa tuuletella taiteen ilmaisutapoja ja etsiä oikeita väyliä juuri kyseiselle kaupungille. Kysymys siitä, mikä on alueemme kulttuurillinen keskipiste, saa yleensä vastauksen vuoden aikana.

Oulustako kulttuuripääkaupunki vuonna 2026?

Oulu havittelee kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026. Hakemus on jätettävä vuonna 2020, joten tällä hetkellä se kerää ideoita kaupunkilaisilta. Paikan kaupunginvaltuuston idea onkin, että itse matka kulttuuripääkaupungiksi hakemisessa on tärkeämpi kuin lopputulos. Usein hankkeen aikana kehittyykin uusia ideoita ja kulttuuri laajenee tiloihin, jotka ovat saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Talouskriisin aikana projekti on koettu tervetulleeksi monessa mielessä, sillä menoista huolimatta on pystytty tekemään voittoa ja rakennettu jopa uusia rakennuksia kulttuurisen innostuksen siivittämänä. Oululle hyvänä esimerkkinä voi toimia esimerkiksi aiempi kulttuuripääkaupunki Turku, jolle vuosi 2011 toi paljon lisäarvoa.

Kulttuurivuotena Turussa järjestettiin noin 8000 eri tapahtumaa ja vuoden ajan tuotantovaikutusten arvioitiin nousseen noin 270 miljoonaan euroon. Tapahtumien rahoitus laitettiin pääosin valtion ja kaupungin vastuulle, mutta merkittävän osansa tekivät myös paikalliset yritykset ja yhteistyökumppanit. Vuoden aikana Turun Aurajoesta muodostui yhä tärkeämpi kokoontumispaikka turkulaisille ja sellaisena se on pysynyt vuoden jälkeenkin – joessa nähtiin monenlaisia esityksiä, jotka keräsivät rannoille sankat joukot katsojia. Entinen veturihalli valjastettiin näyttämöksi esityksille ja se sai nimekseen Logomo. Osa kulttuurivuoden taideteoksista jäi paikoilleen ja vuosi tarjosi monessa mielessä jatkumon kaupungin kulttuurihankkeiden kehittämiselle jatkossakin.